Olen aina ollut 100% heppatyttö ja minulla oli Suomessa asuessa myös omia hevosia. Lukion jälkeen suuntasin aupairiksi Itävallan pääkaupunkiin Wieniin ja jäin sille tielleni. Tämä oli vuonna 2004...
Valitettavasti rakas harrastus kuitenkin Wienissä asuessa jäi, hevosen selkään pääsin vain aina pari kertaa vuodessa Suomen lomilla. Muutettuamme mieheni ja poikani kanssa "maalle" innostuin taas ajatuksesta jatkaa harrastusta yli 10 vuoden tauon jälkeen. Kaverini Anna kertoi, että tallilla, jossa hänen hevosensa on, voisi olla joku hevonen vuokraajaa vailla. Vuokrahevosta ei kuitenkaan löytynyt, vaan myytävänä oleva 12-vuotias tamma, Angelique, joka oli viimeisen puoli vuotta vain seisonut omistajan ollessa sairaslomalla. Koeratsastus ei lupaillut liikoja, hevonen osasi peruasiat, mutta olisi halunnut olla missä tahansa muualla kuin ratsastuskentällä yksin. Vuosien tauon pitänyt "tätiratsastaja"ja kuumahko, ratsastamaton tamma = ei ehkä se ideaalein combo! Hevonen oli kuitenkin kaunis ja kiltti, näin siinä potentiaalia ja myönnän, että suorastaan halpa myyntihinta vaikutti ostopäätökseen. Pari koeratsastusta, eläinlääkärin tarkastus ja tamma oli minun!
En ole kuin pari kertaa katunut ostopäätöstäni ;) Angiesta on kuoriutunut oikein mukava harrasteratsu, joka tykkää erityisesti esteistä ja maastoilusta kavereiden kanssa. Angie on tyypillinen tamma, häntä ei tule käskeä, vaan pyytää ja ehkä sitten arvon kuningatar miettii viitsiikö vai ei. Ratsastaessa Angie on samaan aikaan kuuma ja laiska - piirre jonka vissiin vain tammat hallitsee? Hoitaessa Angie kuitenkin on tosi kiltti, myös kengitykset ja eläinlääkärin toimenpiteet hoituvat helposti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti