perjantai 22. heinäkuuta 2016

Onnistunut valmennus

En edes tiedä mistä aloittaa, sain tänään taas niin monta ahaa-elämystä Angien selässä, että olin pelkkää hymyä vielä kotona suihkussakin. Angie oli tänään todella hyvä ratsastaa, vaikkei tehty mitään erikoista. Tähän kai sopii sanonta, less is more! Kira oli siis pitämässä meille tuntia ja pyysin, että katsottaisiin vähän Angien laukkaa, mentäisiin puomeja ja tehtäisiin vähän väistöjä. Koska minulla on ongelmia pitää kädet paikoillaan, viritteli Kira Angielle kaulanarun, josta minun piti pitää koko ajan kiinni. Tällaiselle ratsastajalle kuin minä,joka ratsastaa paljon "käsillään", tehtävä tuntui mahdottomalta! Valitinkin ekat kymmenen minuuttia, että eihän näin voi ratsastaa, kun en saa yhtään leviteltyä käsiäni :D Mutta sehän se idea on, kädet pysyy paikoillaan, tuntuma pysyy tasaisena, enkä minä roiku sisäohjassa. Ja mikä parasta, on ratsastettava enemmän pohkeella ja istunnalla!


Mentiin alkuverkassa ympyrällä ja uralla ravia ja laukkaa. Syy Angien hassuun laukkaan oikeassa kierroksessa on siis mitä ilmeisemmin minä (istunta, sisäkäsi?), nyt kaulanarun kanssa ratsastettaessa Angie oli paljon parempi kummassakin laukassa ja minä pystyin keskittymään omaan istuntaani ilman, että ohjastuntuma siitä kärsi. Kira neuvoi myös laukkaamaan Angia alussa ihan rennosti kevyessä istunnassa maneesia/kenttää ympäri. Näin saan tammaa vähän heräteltyä ja samalla kuitenkin se isoin "stressi" laukkaamisesta lähtee pois, kun ei heti aleta työstämään laukkaa, joka meille kummallekin on se vaikein askellaji.

Tosihommat aloitettiin ravipuomeilla, neljä puomia jonka jälkeen ravivoltti kolme tötsää kiertäen jonka jälkeen toiset neljä ravipuomia. Minä keskityin tuomaan hevosen suorassa ja keskelle puomeja (helpommin sanottu, kuin tehty!) ja Angie sai keskittyä jalkoihinsa. Tätä otettiin kummastakin suunnasta, kunnes hevonen tuli suoraan ja voltit meni tötsiä, eikä maneesiin seiniä, hipoen. Sitten työstettiin käynnissä vähän väistöjä, Angiella on tapana väistää vähän banaanina vasemmalle, joten tehtiin ensin uralla väistöjä sitten keskihalkaisijalla aina pari askelta, kehu, suoristus ja väistö toiseen suuntaan.


Laukkatyöskentelyä jatkettiin puomilla, pääty-ympyrällä yksi puomi jonka yli piti laukata. Kuulostaa varmaan suurimmalle osalle ratsukoista naurettavan helpolta, mutta oli meille oikeasti iso haaste! Ensinnäkin Angien laukka piti saada pyörimään kunnolla, ettei se tiputtanut ennen puomia raville, mutta silti laukan oli oltava rentoa ja hallittua, jotta saisin hevosen kunnialla puomin yli. Muutaman kerran piti hakea laukkaan poweria ja rentoutta isommalta alalta, mutta sitten ajatuslamppu syttyi meidän kummankin päässä! Angie rentoutui ja laukka rupesi pyörimään, sain ratsastettua tamman pohkeen ympärille ja tuotua hyvin puomille. Montaa kertaa tätä ei tehtykään, kun tamma sen niin hyvin teki. Tehtävä oli ilmeisesti niin mieleinen, että Angie halusi vielä jatkaa laukassa, joten annoin tamman vielä laukata eteen-alas (kyllä, meillä laukataan jo eteen-alas!) isolla pääty-ympyrällä.

Angie oli koko tunnin ajan todella hyvällä tuulella, vastasi hyvin apuihin eikä edes kuumunut puomeilla. Jatkossakin aion ehdottomasti ratsastaa kaulanarun kanssa, etenkin laukassa kädet hakevat liikaa paikkaa ja oma istunta tasapainoa hevosen suusta. Kiran kanssa vielä pohdittiin miten paljon Angie on siitä kehittynyt, kun se minulle tuli, vaikkei siltä aina tunnukaan. Erityisesti nyt ihan viime aikoina tamma on ottanut hurjan harppauksen eteenpäin! :)




2 kommenttia:

  1. Ihan mahtavaa, hienon näköistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä tosi tyytyi tamman mielentilaan ja työmotivaatioon eilen :)

      Poista