sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Istuntatunti liinassa


Muun muassa tuota ylläolevaa, kamalaa istuntaa työstettiin tänään liinassa. Alkuun verkasin Angieta kevyessä ravissa pääty-ympyrällä molempiin suuntiin, Angie oli edelleen oikein hyvä ratsastaa, kevyt ja tasainen. Vaikeudet alkoivat vasta, kun minun piti istua alas harjoitusraviin. Olen tiedostanut istuvani oikeaan kierrokseen vinossa, mutta nyt tein samaa myös vasemmassa kierroksessa ja käytin jatkuvasti sisäpohpohjetta liian takana, hyvä etten tamman nälkäkuoppaa jalalla kutitellut. Miksi? Koska istuin ympyrällä yläkroppa ulospäin kiertyneenä ja paino ulkoistuinluulla, oli minun mahdotonta käyttää sisäpohjetta tehokkaasti oikealla paikallaan. Niinpä Julia päätti ottaa Angien liinaan, tammalle sivuapuohjat ja minulta ohjat kokonaan pois.

Tiedättekö miten avuton olo on ratsastaa ilman ohjia? Mistä minä nyt itseni tasapainotan, jos en hevosraukkani suusta? Sain toisella kädellä tarvittaessa (eli alkuun koko ajan) pitää satulasta/kaulanarusta, toinen käsi oli sivulle ojennettuna ilmassa, näin automaattisesti istuin oikein, enkä mutkalla ulospäin. Ensin mentiin jalustimien kanssa kumpaankin suuntaan ravia ja laukkaa, käsi sivulle ojennettuna, kantapäät alhaalla ja tehokkaasti eteenpäin ratsastaen (molemmilla jaloilla yhtäaikaa nopea impulssi, sitten rauha, heti tarvittaessa uusi impulssi ja taas rauha, sen sijaan, että jäisin puristamaan pohkeilla). Kun tämä alkoi sujua, otettiin jalustimet pois ja nyt kumpikin käsi sivulle ojennettuna. Minun istunta ja olo selässä parani samantien, ilman jalustimia pystyn istumaan automaattisesti tarpeeksi syvällä satulassä, jalat oikealla paikalla. Kun istunta näytti hyvältä, otettiin kädet mukaan : kuivaratsastin ilman ohjia kädet oikealla paikallaan. Meinasin pyörtyä, kun tajusin kuinka paljon tasapainoa haenkaan Angien suusta ratsastettaessa, oli tosi vaikea pitää kädet tarpeeksi ylhäällä ja oma istunta hyvänä! Joko kädet hakeutuivat (väärään) paikkaan lähemmäksi satulankaarta tai istuntani (koko alakroppa) kärsi. "Kanna oma käsi" sai kyllä ihan uuden merkityksen!

Lopussa tehtiin vielä ympyrän suurentamista ja pienentämistä käynnissä ja ravissa, sekä siirtymisiä. En olisi uskonut, miten hyvin sain Angien esim. ravista käyntiin ihan pelkällä istunnalla. Mihin minä niitä ohjia tarvitsenkaan? ;) Tehtiin samalla periaatteella myös tempon muutoksia ravissa, istunnalla ratsastin ravia niin paljon alas, että Angie melkein siirtyi käyntiin, sitten pyysin tammaa taas eteenpäin. Hieno, ihana Angie! Valmennuksen jälkeen oltiin Angien kanssa molemmat ihan puhki, mutta kaikki kolme oikein tyytyväisiä.

Tähän asti näillä tunneilla on keskitytty lähinnä hevosen eteenpäin viemiseen, mutta jotta tältä tasolta päästään taas seuraavalla, on nyt aika keskittyä ratsastajaan. Mitä kauemmin minä istun väärin, sitä vaikeampi sitä on korjata, sillä lihasmuisti hakeutuu aina siihen tuttuun ja turvalliseen. Julia voi pitää minulle vaikka viisi kertaa viikossa koulutunnin ja huomauttaa joka kerta samasta asiasta, se ei valitettavasti enää tässä iässä riitä korjaamaan istuntavirheitä. Niinpä sovimme, että seuraavankin kerran mennään liinassa, jolloin voin keskittyä vain omaan kroppaani ja oikean istunnan löytämiseen.

2 kommenttia:

  1. Oi miten hieno mahdollisuus päästä kehittymään.

    VastaaPoista
  2. Eikö! Ensin vähän vierastin ajatusta, mutta oli kyllä tehokasta ja Angie käyttäytyi todella hienosti liinassa! Tänään oli vähän vaikeuksia päästä sängystä ylös :D

    VastaaPoista